Korkeushyppääjä Ella Junnila on tällä hetkellä ulkomaanleirillä valmistumassa uuteen kesäkauteen. Junnila avaa kokemuksiaan myös sosiaalisessa mediassa.
Junnila kertoi Instagramissa itsestään tekemistään huomioista.
– Olin kirjoittanut ylös seuraavanlaisen lauseen pohtiessani, mitä mä voisin täältä leiriltä kirjoitella: ”Kokemus ei tuu yksin. Osaan nyt leireillä paremmin, kun koskaan aikaisemmin.” Mitä se sitten tarkoittaa?
– Mun kohdalla ainakin sitä, että osaan ennustaa omia tarpeitani paljon paremmin. Montako kirjaa pitää ottaa mukaan, minkäkin mittaiselle leirille. Paljonko voi aikatauluttaa opiskelua ja muita töitä, niin, että ne tukee harjoittelua eikä vie siltä. Millainen rytmitys sopii mulle. Millaista ja milloin tarviin kehonhuoltoa. Kuinka paljon aikaa tarviin leirin jälkeen ennen kisoja. Käytännön juttuja, eikä edes vaikeita sellaisia, mutta joita kukaan ei voi sulle kertoa vaan ne täytyy vaan oppia kokemuksen kautta, selvitti Junnila.
Korkeushypyn SE-nainen ei peitellyt sitä, että leireilyyn liittyy myös ikäviä puolia. Hänellä on myös tarkat rajat tiettyjen asioiden suhteen.
– Näiden lisäksi oon oppinut ihan sitä leirillä oloa. Koska ikävä totuus on, että leireillä on välillä todella tylsää, erityisesti näillä kevät puolen leireillä. Treenit on verrattain lyhyitä ja jalkoja ei voi samaan tapaan kävellä puhki kuin vaikka syksyllä. Eli tunteja oman ittensä kanssa oleiluun on reilusti (eikä internetin toimintaa tai nopeutta oo edelleenkään taattu). Ja sitäkin pitää opetella.
– Onko vielä jotain lisätä listaan? Noh esimerkiksi se, että jos leiri on pidempi kuin 10 päivää, tarviin oman huoneen. Kenenkään naamaa en kestä 24 h päivässä yli 10 päivää ja sekin tekee jo vähän tiukkaa. Tai no puolison naamaa jaksan katella, mut en kenenkään muun. Raivo realismilla.
